maanantai 28. joulukuuta 2015

Joulu

Nyt on vietetty aikaa läheisten kanssa, syöty vatsat pullolleen jouluruokaa ja avattu iso kasa lahjoja. Käydään pikakelauksella hieman läpi meidänkin joulua. :)

Aattoaamuna kerroin Lotalle, että nyt on joulu. Siitä alkoi sellainen täpinä, ettei tyttö malttanut nukkua päiväunia koko joulun aikana. Aamupäivä oltiin kotona ja käytiin saunassa, ja hieman ennen puoltapäivää ajeltiin minun vanhempieni luokse riisipuurolle. Paikalla oli vanhempieni ja meidän perheen lisäksi veljeni vaimonsa ja toinen veljeni tyttöystävänsä kanssa. Puuron jälkeen nukutettiin tyttöjä päiväunille (Venla nukkui, Lotta ei), leikittiin ja odotettiin pukkia. Iltapäivällä syötiin jouluruoka, jonka jälkeen vasta alettiinkin kurkkia ikkunasta, näkyykö pukkia.





Lotta meni ovelta katsomaan, joko pukki tulisi ja kun se sitten tuli, juoksi Lotta itkien syliini. Tuli sylissä kuitenkin avaamaan oven pukille ja kutsui hänet sisään. Tässä välissä siirsin Lotan mummin syliin, jotta pääsin itse ottamaan kuvia. Lotta oli kovasti puhunut laulavansa pukille ja menevänsä pukin syliin, muttei sitten kuitenkaan uskaltanut. Venla sen sijaan kävi sylissä istumassa, tosin hänellä ei asiaan juuri ollut sananvaltaa. ;) Pienen jutusteluhetken ja pallonheittelyn (Lotan oma idea ;) ) jälkeen Lotta auttoi reippaasti pukkia jakamaan lahjat ja niitähän sitten riittikin, ollaan ilmeisesti kaikki oltu tosi kilttejä.



Pukin lähdettyä autoin ensin Lottaa avaamaan lahjansa, jonka jälkeen avasin Venlan lahjat ja lopuksi vielä omani. Äitini sanoikin, että taitaa olla viimeinen joulu kun saan avata kolmen ihmisen lahjat. :D Harmikseni lahjojenavaaminen vei huomioni niin täysin, etten ollenkaan ehtinyt katsomaan, mitä muut saivat. Hyvä kun muistan edes, mitä itse sain.


Illalla juotiin vielä kahvit ja herkuteltiin isäni tekemällä suklaamoussella. Melko pian tämän jälkeen me lähdettiin kotiin, sillä molemmat tytöt olivat todella väsyneitä. Ja vaikka olisi voinut kuvitella, että Lotta nukahtaisi hetkessä yöunille, riekkui hän pari tuntia huoneessaan ennen kuin nukahti. Monta kertaa kävin käskemässä pään tyynyyn ja viimeisellä kerralla Lottaa harmitti, kun ei ollutkaan mennyt joulupukin syliin. Sanoin sitten, että hän voi mennä ensi jouluna, mutten oikeastaan enää tiedä, tuleeko meille joulupukkia ensi jouluna. Jotenkin olen alkanut vierastaa asiaa ja tuntuu mukavammalta ajatukselta, että lahjat vain ilmestyvät esim. kuusen alle. Mutta sitäpä ei nyt onneksi tarvitse seuraavaan vuoteen miettiä. :D

Oli ihanaa mennä valmiiseen pöytään ja oikeastaan en muutenkaan ole hirveästi kotona laittanut joulua. Kuitenkin ensi vuonna olisi mahdollisesti tarkoitus viettää joulu ihan vain kotosalla, sillä on tuo reissaaminen aina väsyttävää ja lapsetkin ehkä ottaisivat hieman iisimmin tutuissa ympyröissä.

Joulupäivän aamuna heräsin itse seitsemän jälkeen muiden vielä nukkuessa. Pakkasin omat ja tyttöjen sekä koirien tavarat valmiiksi ja söin aamupalan. Lotta heräsi puoli yhdeksän maissa ja annoin myös Lotalle aamupalan. Yhdeksältä mentiin herättämään Joni ja Venla, jotta päästiin matkaan. Suuntasimme siis Jonin vanhempien luokse 1,5 tunnin ajomatkan päähän. Automatka meni hyvin, Lotta "luki" lahjaksi saamaansa Soivaa laulukirjaa lähes koko matkan (myös paluumatkan). Perillä pääsimme taas suoraan puuropöytään, jonka jälkeen kuusen alta löytyi uusi lahjakasa. Lottaa ei enää samalla tavalla lahjat kiinnostaneet kuin edellisenä iltana, vaikka esim. paketista paljastunut junarata olikin kova juttu ja sillä leikittiin papan kanssa koko viikonloppu.






Joulupäivänäkin nautittiin jouluruokaa vatsat täyteen, leikittiin ja saunottiin. Päiväunille ei Lotta taaskaan malttanut, mutta illalla nukahti nätisti sänkyyn. Kunnes parin tunnin päästä menin nukuttamaan Venlaa samaan huoneeseen ja Lotta heräsi pirteänä kuin peipponen. Siinä sitä sitten hilluttiin pari tuntia, aina kun toinen rauhoittui, päästi toinen jonkun äänen ja toinen oli kärppänä paikalla katsomassa, mitä tapahtuu. Lopulta puolen yön aikaan oltiin kaikki unessa.

Tapaninpäivänä vietettiin aamupäivä Jonin vanhempien luona, jonka jälkeen Jonin piti palata kaupunkiin työkeikalle. Minä lähdin mukaan tapaamaan ystäviäni ja lapset jäivät mummon ja papan hoitoon. Illalla ajettiin sitten vielä takaisin ja voin kertoa, että kyllä väsytti. :D Lapsilla oli mennyt hyvin mummon ja papan kanssa, Lotta oli nukahtanut silmänräpäyksessä yöunille (päikkäreitä ei taaskaan nukkunut) ja Venla oli syönyt soseita ja maitoa pullosta. Yökin nukuttiin muutoin hyvin, mutta neljän aikaan Venla heräsi nenä aivan tukossa ja häntä sai hetken kanniskella, ennen kuin uni taas tuli.

Sunnuntaina ajeltiin sitten kotiin ja viimein Lottakin nukkui päiväunet kotimatkan aikana. Kotona ei kyllä jaksettu muuta kuin purkaa kassit ja löhötä sohvalla. :D Joulun aikana Venlalle muuten puhkesi kolmas hammas, ensimmäinen hammas ylös, ja sitähän on sitten kiva narskuttaa alahampaisiin...

Tänään käytin tytöt lääkärissä; Lotan pari kuukautta jatkuneen yskän takia ja Venlan päänravistelun ja korvien haromisen takia. Lotalta ei mitään sen kummempaa löytynyt, jotakin virusperäistä, mutta keuhkot puhtaat. Venlalla sen sijaan oli korvatulehdus ja saatiin siihen antibioottikuuri. Toivottavasti paranee sillä eikä jouduta mihinkään korvakierteeseen... Lotallahan ei vielä koskaan ole moista tautia ollutkaan.

torstai 24. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 24. luukku

Aamulla Lotta nukkui tavallista pidempään ja kun menin häntä sitten sängystä hakemaan, sanoin, että nyt on joulu. "Mikä?" kysyi Lotta ja vastasin, että joulu. Samantien tyttö pinkaisi sängystä ylös ja aamupalalle. :D

Kalenterista löytyi tänään uusi kirja, joka lähtikin mummilaan mukaan joulunviettoon. Käytiin aamulla kotona joulusaunassa ja loppupäivä vietettiin minun vanhempieni luona. Joulupukkikin kävi, muttei sen syliin uskaltanut kuin Venla.

Nyt väsyttää koko perhettä, mutta vaikkei Lotta malttanut nukkua edes päiväunia, ei hän vieläkään ole nukahtanut... Saapa nähdä, nukuttaako sitten aamulla pidempään. Huomenna olisi tarkoitus lähteä ajelemaan Jonin vanhempien luo ja viipyä siellä pari päivää.

Ihanaa joulua vielä kaikille!

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 22. ja 23. luukku

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Eilen kalenterissa oli lisää muotteja muovailuvahoille ja tänään rusinoita.

Tänään vietettiin aamupäivä kylämme äitien ja lasten kanssa, ja siinä sitä tohinaa riitti. Toin lapset kotiin päiväunille Jonin luo ja lähdin itse vielä pyörähtämään kaupungilla. Nyt on kaikki lahjat hankittu, vaikken kaikkiin lahjoihin ihan tyytyväinen olekaan... Joka tapauksessa joulu saa nyt tulla. Lotta on luvannut mennä joulupukin syliin ja laulaa hänelle, saapa nähdä kuinka tosipaikan tullen käy. Nyt kun jouluaatto on huomenna, tuntuu että Lottakin sen käsittää ja on aivan innoissaan. Toivottavasti yö nukuttaisiin silti hyvin.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Syöttötuolissa

Meillähän oli Lotalla käytössä Tripp Trapp, eli tuoli joka on ensin syöttötuoli ja muuntuu siitä sitten juniorituoliksi. Joulupukilta on toivottu Lotalle uutta junnutuolia, jotta Venla saisi syöttiksen. Viime viikolla aloin puhumaan Lotalle, josko hän jo siirtyisi tavalliselle tuolille syömään ja tehtäisiin Venlalle syöttötuoli. Se sopi Lotalle, mutta yksi osa syöttiksestä oli hukassa, joten Lotta palasi takaisin vanhalle paikalleen.

Hukassa on siis jalkojen väliin tuleva remmi. Se on otettu ensimmäisenä pois syöttötuolista, kun Lotta on alkanut kiivetä itse tuoliin ja remmi on haitannut sitä. Senpä takia se ei ollut samassa paikassa kuin myöhemmin pois otetut pehmusteet ja etukaari. Muistan hämärästi, että remmi pyöri keittiössä jonkun aikaa, mutta mulla ei ole mitään hajua, mihin sen olen sitten laittanut. Enkä ole löytänyt sitä mistään, missä olen sen järkeillyt voivan olevan. Ehkä se tulee vastaan sitten, kun sitä ei enää tarvita...

Viikonloppuna päätin sitten tehdä tuoliin oman patentin ja tein remmin nauhasta. Venla pääsi meidän mukaan pöytään syömään ja kuin taikaiskusta ruoka alkoi maistua paremmin! Pari viime viikkoa Venla ei nimittäin ole oikein syönyt kiinteitä, enkä totta puhuakseni ole itse jaksanut olla edes kovin aktiivinen niiden tarjoamisessa juuri tämän takia. Mutta pöytään päästyään Venla on alkanut syömään kuin vanha tekijä.

Yksi ei ihan niin mieluisa seuraus Venlan pöytään siirtymisessä on ollut: pelleily. Venla läiskyttää pöytää kädellään, josta Lotta intoutuu ja alkaa myös taputtaa pöytää. Sehän on tietenkin molemmista hirmu hauskaa ja syöminen unohtuu. Lotta on myös huomannut saavansa Venlan huomion tempuillaan, joten Lotta saattaa pelleillä milloin mitäkin Venlan yrittäessä syödä. No, jospa se olisi vain uutuuden viehätystä, tai sitten siihen on puututtava tiukemmin jos syöminen menee pelkäksi temppuiluksi.

Syöttötuoliin siirtyminen on sujunut siis tosi hyvin; Venla viihtyy tuolissa ja jaksaa istuakin siinä ihan hyvin. Lisäksi musta on jotenkin helpompi rytmittää Venlankin syömisiä, kun hän tulee pöytään samaan aikaan meidän kanssa. Tähän asti olen tehnyt Venlalle soseita, mutta tarkoitus olisi kokeilla myös sormiruokailua, Venla kun osoittaa suurta mielenkiintoa itsesyömistä kohtaan.

Joulukalenterin 19., 20. ja 21. luukku

Lauantaina joulukalenterissa oli hiuspompuloita. Ajattelin, että näiden kanssa toimisi sama taktiikka kuin hanskojen: kun ne tulee joulukalenterista, Lotta suostuisi käyttämään niitä. No, kyllä ne silloin tällöin päähän eksyvät ja toisinaan jopa pysyvät hiuksissa hetken. Tänään saparot sai olla päässä päiväunille asti, sillä Lotta halusi näyttää kyläilemään tulleelle kummitädilleen saparonsa.

Sunnuntaina joulukalenterista löytyi Pikku Myy shampoota, jota testattiin heti illalla saunareissulla. Hyvältä tuoksui ja saatiin hiuksetkin pestyä vähän vähemmillä valituksilla Lotan osalta.

Tänään kalenterissa oli sitten se toinen auto, keltaisena. Autoilla onkin tänään ajeltu oikein urakalla.

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 15., 16., 17. ja 18. luukku

Ohhoh, muistankohan enää edes, mitä kaikista luukuista tuli... Joni oli alkuviikon aamusta iltaan töissä ja jo tiistaina aloin olla loppu. Lotalla alkaa ilmeisesti olla uhma kunnolla päällä, tehdään ilkeyksiä ja kaikkea mitä ei saisi tehdä. Sen lisäksi Venlaa pykää niitä hiivatin hampaita, kitisee ja olisi vain sylissä. No mutta, muistellaanpa sitten, mitä luukuista on tällä viikolla löytynyt.

Tiistaina kalenterista löytyi toinen pallo Lotan joulukuuseen ja toisinaan pallot saavatkin hetkisen roikkua kuusessa.

Keskiviikkona lapussa luki
"Tänään vietetään kiva kerhopäivä ja sen jälkeen muovaillaan muovailuvahoilla."
Lappu oli tavallista leveämpi ja se tuntui Lotasta olevan hienoa, sillä hän halusi kuskata "isoa lappua" mukanaan joka paikkaan ja muisti kertoa illalla käyneille vieraillekin saaneensa kalenterista ison lapun. Keskiviikon luukusta paljastui siis tavallaan uusia muovailuvahamuotteja, en vain antanut niitä mitenkään erikseen vaan ne löytyivät sitten iltapäivällä vanhojen seasta. En oo uskaltanut kerhopäivinä antaa mitään sellaista, mikä vaarantaisi kerhoonlähdön. :D

Torstaina pussissa oli taas hieman isompi lappu:
"Tänään kerhossa vietetään pikkujouluja."
Kerhon pikkujoulut olivat heti aamusta ja sinne olivat vanhemmatkin tervetulleita. Pienten auto-ongelmien jälkeen myös Joni pääsi paikalle. Lapset olivat hajoitelleet muutaman laulun, jonka esittivät ja lopuksi tarjoiltiin vielä mehua ja piparia. Lotta tosin ei osallistunut esityksiin vaan piileskeli ensin minun takanani ja lopulta Jonin sylissä, mutta mukavaa oli silti. Eilen oli kerhon viimeinen päivä ja minä olin tehnyt pari satsia toffeeta, jotta saataisiin tädeille joululahjat. Kumpikin satsi meni omalla tavallaan pieleen, enkä kehdannut niitä lahjaksi kiikuttaa, joten lahjapussiin päätyi muutama konvehti ja itsetehty kastehelmikoristeltu sydänkoriste.

Tämän päivän lahja piilottelee taskussani, sillä UNOHDIN illalla laittaa sen valmiiksi pussiin. Aion yrittää sujauttaa lapun pussiin samalla kun sen avaamme. Lappuhan vain kehoittaa kurkistamaan tyynyn alle ja sinne sain jo sujautettua tämän päivän yllätyksen, joka on Pikku Myy heijastin. Ehkäpä laitan huomisen lapun valmiiksi jo päiväunien aikana...


maanantai 14. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 13. ja 14. luukku

Eilen joulukalenterista löytyi kirja ja tänään tarroja.

Lapset on Vaun kirjakerhossa ja pari viikkoa sitten sieltä tuli Lotalle kaksi kirjaa. Yleensä perun paketit jo ennen kuin ne edes tulevat, mutta nyt kirjat näytti mukavilta ja mielessä oli myös tämä joulukalenteri. Kun paketti sitten postissa tuli, otin sen heti sivuun. Kalenterista paljastuu siis toinenkin kirja jonakin päivänä.

Tänään kalenterista tuli jouluaiheisia tarroja ja päästiin Lotan kanssa askartelemaan. Lotta piirsi korttipohjiin ja liimaili tarroja. Itse tein siinä samalla ruokaa ja kortteihin olikin liimattu kaikki tarrat. No, onpahan katseltavaa. :D Kortit oli kuulemma molemmille papoille, mutta lopulta ne olivatkin toinen mummille ja toinen papalle. Saapa nähdä, kenelle kortit lopulta päätyvät ja kumpaa pappaa Lotta mahtoi tarkoittaa... Josko annettaisiin kuitenkin yhdet kortit yhteiseksi sekä mummille ja papalle että mummolle ja papalle. :)

lauantai 12. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 12. luukku

Tämän päivän luukusta paljastui Lotalle uudet sormikkaat. Lotta ei oikein haluaisi laittaa lapasia käteen, kun lähdetään autolla johonkin. Tai saattaa antaa laittaa ne käteen, mutta ottaa ne pois ennen kuin ollaan autota ulkona. Tänään sai uudet hanskat kuitenkin olla koko matkan kädessä, toivottavasti tästä eteenkinpäin. :)

Me käytiin aamulla taas uimassa, vaikka minun tekikin mieli skipata uinti ja jäädä kotiin rötväämään. Ihan hyvä kuitenkin, että mentiin. Joni sai idean viedä lapset mummilaan hoitoon, jotta päästäisiin kahdestaan lounaalle ja onneksemme se onnistuikin. Ruuan jälkeen soitin äidilleni, kuinka siellä lasten kanssa sujuu ja kun molemmat tylleröt vetelivät sikeitä, kävin vielä hieman joululahjaostoksilla. Nyt on viimein sekin urakka edes aloitettu ja pari lahjaa hankittu.

Meillä oli siis oikein kiva lauantai, vaikka Joni onkin taas illan töissä.

Ps. Enpäs saanutkaan vielä uutta puhelinta, josko ensi viikolla...

perjantai 11. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 10. ja 11. luukku

"Laitetaan joulukuusi Lotan huoneeseen!"

Eilen siis viimein laitettiin pikkuinen tekokuusi värikkäine valoineen koristamaan Lotan huonetta. Meinasin ihan unohtaa, että meillä sellainen on, mutta onneksi se nyt pääsi käyttöön ja Lotan ihailtavaksi. :)

Tämän päivän luukusta löytyikin sitten joulupallo kuuseen ripustettavaksi, muttei se kauaa saanut siellä roikkua, sillä Lotta haluaa mielummin kuljettaa palloa mukanaan. :D

Ps. Tänään TOIVOTTAVASTI saan uuden puhelimen (vanhaa ei saatu parin viikon korjauksellakaan enää toimimaan...), joten jospa pian saisin kuvia tänne blogiinkin. :)

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 9. luukku

Tänään joulukalenteri avattiinkin vasta päiväunien jälkeen. Me nukuttiin kaikki aamulla pitkään, mulla soi herätyskello 7.15 ja Lotan herätin puoli kahdeksalta, koska oli kerhoaamu. Olin jo laittanut kalenteriin lapun, jossa kerrottiin, että kerhon jälkeen Lottaa odottaisi yllätys. Lotta ei kuitenkaan aamulla muistanut koko kalenteria, joten jätettiin avaaminen kokonaan myöhemmäksi eikä näin ollen vaarannettu ainakaan kerhoonlähtöfiiliksiä.

Kalenterista löytyi purkki kimaltelevaa muovailuvahaa ja kolme uutta muottia ja niitä testattiinkin heti.

Löysin kaupasta alle puoleen hintaan muovailuvahajoulukalenterin ja koska muovailu on nyt ihan Lotan suosikkijuttu, ostin sen. Illalla sitten aukaisin luukut ja muovailuvahoja ja muotteja tuleekin löytymään silloin tällöin Lotan kalenterista. Tajusin myös, että nyt taitaa olla tavaraa lähes jokaiselle päivälle aattoon asti, tähän mennessä kun on tullut paljon vaan lappuja ja tekemistä. Nyt täytyy muistaa antaa niitä tavaroitakin, eikä vain kirjoittaa lappuun että tänään mennään kerhoon. :D

tiistai 8. joulukuuta 2015

Venla 6 kk

tänään Venla on puolivuotias!

-on kova juttelemaan ja naureskelemaan
-parhaat naurut saa aikaa isosisko ja hänelle voisi nauraa vaikka koko päivän
-kääntyy selältä mahalle ja toisinpäin
-pyörii akselinsa ympäri
-toisinaan viihtyy pitkiäkin aikoja lattialla tai sitterissä, toisinaan pitäisi koko ajan olla sylissä tai jonkun seurustelemassa
-harrastaa vauvauintia
-omistaa kaksi hammasta ja seuraavat pullottaa jo ikenien alta
-nukkuu päivällä edelleen parit pidemmät ja parit lyhyemmät unet
-yöllä heräilee 2-3 kertaa syömään
-syö pääasiassa edelleen rintamaitoa, mutta kiinteitä maistellaan jo. Hedelmäsoseet ja kurkkuviipaleet on herkkua.
-käyttää vaatteissa kokoa 68-74
-vaipoissa Liberon 4

Venla on edelleen perusluonteeltaan hyväntuulinen vauva. Tosin kyllä tuosta ääntääkin lähtee, jos ei palvelu pelaa riittävän nopeasti. Viime aikoina ilmeisesti tulevat hampaat ja nyt myös flunssa kiukuttavat pientä sen verran, että esimerkiksi päiväunille nukahtaminen on työn ja tuskan takana. Jos Venlaa vaan jaksaa leikittää ja jututtaa, viihtyy hän vallan mainiosti. Parasta ja ehdottomasti hauskinta seuraa on Lotta, hänelle Venla jaksaa naureskella vaikka kuinka pitkään.

Liikkumisessa ei viimeisen kuukauden aikana ole tapahtunut juurikaan muutoksia, toki kääntyminen on aina vaan sujuvampaa. Kuukausi sitten kirjoitin, että Venla pääsee jo hieman eteenkinpäin, mutta ei se kyllä enää pääse. :D Yritys on kuitenkin kova, joten eiköhän se pian ala liikkua enemmän.

Hampaita löytyy kaksi alhaalta ja alhaalla pullottaa jo seuraavat kaksi. Tosin niitä on jo hyvän aikaa odoteltu puhkeavaksi, saa nähdä milloin ne sitten lopulta tulevat näkyville. Kiinteitä on jo hieman maisteltu, hedelmäsoseet uppoaa hienosti samoin kuin kurkkuviipaleet, mutta kasvikset ja puuro takkuilevat. Nyt se olisi sitten alettava kunnolla syömään kiinteitä ja uusia makuja.

Yöt Venla nukkuu periaatteessa ihan hyvin, herää syömään pari kolme kertaa. Niiden lisäksi saattaa jotain härvätä niin, että minä herään, muttei tarvitse kuitenkaan syöttää. Päivisin nukkuu parit pitkät unet ja parit puolen tunnin unet. Jossain vaiheessa nukahti tosi helposti vaunuihin tai jos nukahti syliin, sai siirrettyä sänkyyn. Viime viikko oli kuitenkin päiväunien osalta ihan hirveä; ravattiin ulos sisälle tissille ulos sisälle tissille ulos aina muutamaan kertaa ennen kuin uni vei voiton. Ja joka kerta yritin hyssyttää vaunuihin, mutta huutoahan sieltä vaan kuului...

Nyt on muuten vaunukoppa vaihdettu pois sekä yksöis- että tuplarattaista. Jännä nähdä, mitä mieltä Venla on, kun tuplissa kasvot onkin nyt menosuuntaan ja mitä Lotta sanoo, kun sisko onkin ihan vieressä.

Neuvolasta saatiin lupa istuttaa (tosin syöttötuoli saadaan varmaan käyttöön vasta joulun jälkeen, jos pukki tuo Lotalle junnutuolin, ellen sitten suostuttele Lottaa istumaan tavalliselle tuolille) ja uudet mitat:

Paino 9030 g (8260 g)
Pituus 66,8 cm (64,4 cm)

Upeasti kasvaa. Tarkkaavainen tyttö! Kiinteät nyt aloitettu. Rintamaitoa saa. Kääntyy. Istuma-asento hyvä.

Kyllä alkaa muuten hieman tuntua tuon jötkäleen kanniskelu. :D Viime neuvolasta siirtyneet rokotteet käydään vielä hakemassa torstaina, jos pikkulikka pysyy terveenä.

Joulukalenterin 8. luukku

"Kukahan mahtaa nukkua Lotan nukensängyssä? Juokse pian katsomaan!"

Nukensängystä löytyi kaksi pehmoisia nukkea ja toinen lappu, jossa luki:

"Venla täyttää tänään puoli vuotta. Anna toinen nukke siskolle lahjaksi."

Lotta antoi heti toisen nuken Venlalle ja piti huolta, että se myös kulki Venlan mukana mm. aamupalapöytään. Nuket on tänään myös ajelleet Lotan auton kyydissä ja käyneet retkellä. Valitettavasti en taaskaan saa kuvaa, mutta ehkä ne vielä vilahtavat täällä blogin puolellakin. :)

maanantai 7. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 7. luukku

"Tänään lähdetään mummon kanssa Kuopioon!"

Aamulla käytiin vielä Venlan 6 kk neuvolassa ja sen jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Kuopiota ja Matkusta. Mun on pitänyt jo jonkin aikaa käydä Ikeassa, mutten ole halunnut lähteä yksin molempien tyttöjen kanssa. Mummolla sattui tänään olemaan vapaapäivä ja hänelläkin asiaa Ikeaan, joten lähdettiin reissuun yhdessä.

Molemmat tytöt olivat reissussa tosi reippaita, Venla väsähti ihan lopussa mutta muutoin viihtyi hyvin. Lotan mielestä oli kiva päivä. :) Ja mummon ansiosta saadaan myös kuva pitkästä aikaa. :D


sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 6. luukku

"Tänään sytytetään kynttilät itsenäisen Suomen kunniaksi."

Lotta olisi kovasti halunnut myös puhaltaa kynttilät sammuksiin, mutta antoi niiden lopulta palaa rauhassa.

Käytiin myös minun mummon luona kylässä, siellä Lotalla riitti vauhtia ja Venlalla ihmeteltävää. Kotimatkalle lähdettäessä Venla nukahti jo ennen kuin auto liikkui ja Lottakin seurasi pian perässä untenmaille.

lauantai 5. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 5. luukku

"Pakkaa kassiin uimapuku ja pyyhe, tänään mennään uimaan!"

Tänään vuorossa oli taas vauvauintia ja niinpä joulukalenterista löytyi kehoitus pakata uimakassi valmiiksi. Erittäin kiukkuisesta aamusta huolimatta uinnissa meni hyvin ja kivaa oli. :)

perjantai 4. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 4. luukku

Tänäaamuna joulukalenterin pussukka olikin pullollaan ja sieltä löytyi jotakin muuta kuin pieni lappunen. Pussukasta paljastui punainen pikkuauto. Lotalla on jo samanlainen auto sinisenä, mutta siitä on meinannut tulla tappelu, kun Venla on yrittänyt leikkiä autolla. Tämä auto myös rullaa tosi kivasti ja sillä onkin koko aamupäivä lasketeltu alas parkkitalosta. Harmikseni äiti ei saa leikkiä kummallakaan näistä autoista, vaan äiti sai huonommat autot, joita joutuu auttamaan alas parkkitalosta... Onneksi näitä on jemmassa vielä yksi. ;D



Puinen auto
Auto                            

Mielikuvitusta

Olen jo jonkin aikaa hämmästellyt Lotan mielikuvituksen mahtavuutta. Viime aikoina tosin olen yllättynyt siitä, miten noin pieni ihminen pystyy pelaamaan mielikuvituksen kanssa noin hienosti. Itselläni on ollut sellainen käsitys, että mielikuvitusleikit tulisivat vasta hieman myöhemmin..? No, tässä kuitenkin esimerkkejä Lotan mielikuvituksen tuotteista.

Jo pitkään Lotan leikeissä on ollut mukana Saara. Aiemmin me aina etsittiin Saaraa puistosta (=on meidän olohuone) ja tähyiltiin käsi otsalla ikkunasta (luulisin, että tämän Lotta on keksinyt jostakin lastenohjelmasta). Nyt Saara on ilmeisesti löytynyt, sillä Lotta mm. luistelee Saaran kanssa. Viime viikonloppuna televisiosta tuli taitoluistelua, jota Lotta innostui matkimaan. Luistelu oli pariluistelua, joten tokihan Lottakin tarvitsi itselleen parin. Nyt Lotta ja Saara esittävät jos jonkinmoisia hyppyjä, piruetteja ja taivutuksia ympäri olohuonettamme.

Erään kerran juotiin Lotan kanssa leikkikahveja olohuoneemme pöydän ääressä, kun Lotta halusikin kahvikuppiinsa oikeaa vettä. Lotta lähti hakemaan vesipulloaan kun jo ehdin kaataa hänen kuppiinsa leikkikahvia. Lotta palasi juomaan kuppinsa tyhjäksi leikkikahvista ennen kuin haki vettä ja kaatoi sitä kuppiinsa. Eihän vettä tietenkään voinut sinne leikkikahvin sekaan kaataa. :D

Yhtenä päivänä Lotta valmisti leikkikeittiössään minulle ruokaa ja laittoi sitä valmiiksi lautaselle. Lotta lähti kantamaan tyhjää (tai siis leikkimakaronilaatikolla täytettyä) lautasta minulle, kun koiramme Ninni kävi nuolaisemassa lautasta. Lotta sai hirveät hepulit ja alkoi itkien huutaa "Ninni ei syö minun makilaatikkoa!!". Tyttö rauhoittui, kun kehoitin häntä tekemään minulle uuden annoksen. Ennen tuota en tiennyt, että leikit voi mennä pilalle kun koira "syö" leikkiruuat...

Eilen illalla Lotta alkoi yhtäkkiä puhua, että Hissi tulee kohta meille kylään. Ihmettelin, että kuka ihmeen Hissi ja hän paljastuikin Ninnin kaveriksi. Hissille piti käydä avaamassa ulko-ovi ja pyytää sisään. Hetken päästä Lotta leikki Hissin kanssa piilosta. Pian Hissi oli kuitenkin niin pieni, että hän mahtui kämmenelle ja aina kun Hissi katosi, Lotta haki uuden Hissin eräästä huoneestamme. Tänäänkin Hissi on ollut mukana leikeissä, mutten vieläkään tiedä, mikä Hissi on: ihminen, eläin, lelu vai mikä...

Jonkun aikaa Lotta on ottanut ihmisistä ja eläimistä "kuvia". Hän sanoo: "hymyilkää tänne päin" ja tiksauttaa kuvan silmästään. Sitten Lotta tuo kuvan sormiensa välissä näytille ja kertoo, kuinka hieno kuva vaikkapa Venlasta tuli.

Parastahan näissä mielikuvitusleikeissä on tietenkin se, että jos toimit väärällä tavalla saadessasi Lotalta jonkun mielikuvistusesineen tai -ruuan, alkaa armoton huuto. Onneksi se yleensä talttuu sillä, kun pyytää Lottaa tuomaan uuden. Mutta toisinaan on "hieman" haastavaa tietää, mitä näkymätöntä tyttö tällä kertaa juuri antoi minulle, pitääkö se syödä vai ihastella sen kauneutta...

torstai 3. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 3. luukku

"Tänään kiva kerhopäivä vietetään ja illalla ystävä tavataan".

Aamupäivän Lotta vietti kerhossa touhuten ja illalla E-poika tuli meille leikkimään. Päivä taisi olla kaikin puolin Lotalle mieleen ja nyt uni maistuu.

Ps. Lotan joulukalenterissa ei tosiaan tämän kummempia asioita ole ja ehkä olisi ollut fiksumpaa koota lopuksi kaikki luukut yhteen postaukseen vaikkapa ideaksi jollekin ensi vuotta varten, mutta kun on kerran aloitettu niin yritetään jatkaa loppuun saakka, vaikka postaukset nyt onkin tällaisia tynkiä...

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 2. luukku

Aamulla joulukalenterista löytyi kutsu pikkujouluihin. Ei olla oikeastaan koko syksynä tavattu kylämme äitien ja lasten kanssa osan jo palattua töihin, mutta tänään kokoonnuttiin yhteen pikkujoulujen merkeissä. Lapset leikkivät, leipoivat pipareita ja herkuttelivat riisipuurolla. Mun puhelin on rikki ja varapuhelimestakin kamera rikki, joten kuvia en meidän pikkujouista saanut ja kunnes saan puhelimeni takaisin, voi postaukset jäädä kuvattomiksi.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 1. luukku

Julkaisen nyt täällä blogissakin, mitä Lotan joulukalenterista paljastuu. Vielä eiliseen asti olin epävarma, jaksanko vielä tänä vuonna tehdä Lotalle joulukalenteria, mutta päätin kuitenkin tehdä. En tiedä itsekään jokaisen luukun sisältöä, mutta eiköhän kaikkiin luukkuihin jotakin keksitä. :) Kalenterina toimii numeroidut pussukat, jotka sain äidiltäni, mutten oikein tiedä pidänkö niistä, sillä ne oli jotenkin hankalat... Ehkä ne kuitenkin tällä kertaa riittää.


Ensimmäisestä pussista löytyi lappu, joka kehotti Lottaa pukemaan uuden joulupaidan ja tonttulakin päällensä, sillä oli aika kuvata kuvia joulukortteihin. Tässä muutama tuotos, tuli paljon kivoja kuvia joissa toisella on aivan mahtava ilme ja toisella silmät kiinni tai katsoo pois päin. Ehkä sieltä kuvien joukosta kuitenkin joku korttiinkin kelpaava löytyy.